Ystävä on kuin hevonen.
Hän kannattelee sinua,
kun omat jalkasi eivät enää kanna.
Hän vie sinut paikkoihin,
joihin et yksin koskaan eksyisi ja
hän luottaa sinuun
kuin itseensä.
Ystävä painaa päänsä harteillesi,
kun kaipaat lohtua,
mutta hän ei anna sinun jäädä paikoillesi,
sillä hänkin kaipaa huolehpitoasi.
Ja kuten hevoselle, myös hänelle
on annettava tilaisuus löytää oma rauha.
Hänet on laskettava menemään,
kun ystävyytenne ei enää kanna hedelmää,
eikä kummankaan ole hyvä olla
ystävyydestä huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti